Vuosi vähäisellä alkoholinkäytöllä ja opiskelijavappu selvinpäin




On kulunut yli vuosi siitä, kun vähensin alkoholinkäyttöäni. Alkoholinkäytön vähentäminen on ollut ehdottomasti yksi elämäni parhaista päätöksistä. Ajattelin seuraavaksi vähän avata ajatuksiani kuluneesta vuodesta ja päättyneestä opiskelijavapusta.


Vuosi sitten päätin pahan krapulan ja morkkiksen seurauksena, että jokin muutos on tehtävä. Osa eilisen illan hetkistä oli hieman hämärän peitossa ja olin juonut aivan liikaa. Vaikka mitään katastrofaalista ei ollutkaan tapahtunut enkä ollut loukannut itseäni häpesin tapahtunutta silti todella paljon. Siihen vielä päälle ehkä pahin kokemani krapula niin ahdistushan siinä iski.

Olen aina kokenut krapula-ahdistuksen todella vahvana, jos olen juonut paljon. Oloni on ollut itkuinen ja alakuloinen. Olen kokenut oloni levottomaksi ja kaikki pienetkin asiat ovat tuntuneet raskailta ja ylitsepääsemättömiltä. Tämä olo on harvoin helpottanut kokonaan muutamassa päivässä vaan alakuloisuus on saattanut kestää viikonkin ajan.


Alkoholinkäytön vähentäminen on ollut ehdottomasti yksi elämäni parhaista päätöksistä

Häpeän tunteesta eroon pääseminen on aina myös kestänyt kauan ja se onkin onneksi pitänyt erossa alkoholista ainakin hetken aikaa, kunnes sitä taas on löytänyt itsensä jälleen samasta tilanteesta. Päätin, että jotain on tehtävä enkä voisi enää huijata itseäni ja uskotella seuraavan kerran olevan erilainen. Olen kertonut päätöksestäni tarkemmin aiemmissa teksteissäni, joten sieltä voi käydä kurkkaamassa, jos kiinnostaa miten minusta tuli sober curious.


Kun puhun alkoholinkäytön vähentämisestä, omalla kohdallani se on tarkoittanut sitä, että juon käytännössä todella harvoin ja niinä muutamana kertana, kun olen juonut eivät annosrajat ole ylittäneet viittä. Tämäkin on muuttunut vuoden aikana vähitellen, sillä olen koko ajan mennyt yhä enemmän siihen suuntaan, että olen aina lähtökohtaisesti aivan selvinpäin enkä ota edes sitä yhtä. Viimeisen vuoden juomiskerrat ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Olen myös pitänyt kiinni siitä, että shotteja ja booleja en juo. Koko vapun ajan juhlin selvinpäin ja täytyy sanoa, että olen tästä aika ylpeä ja kiitollinen, että pidin itselleni tekemäni lupauksen. Opiskelijoiden vappuhan tosiaan kestää sen muutaman viikon, joten siinä olisi kyllä ollut aikaa pyörtää omat lupaukset kerran, jos toisenkin mutta onneksi en niin tehnyt.

Paras tapa varmistaa, että ei juo liikaa on se, että ei juo ollenkaan

Miksi sitten olen päätynyt olemaan yhä ehdottomampi alkoholinkäyttöni suhteen? Syy on yksinkertainen: helppous. On niin paljon helpompaa vain olla selvinpäin kuin laskea annoksia ja miettiä kuinka monta voi vielä ottaa ja kuinka usein antaa itselleen luvan käyttää alkoholia. Selvinpäin ollessa ei tarvitse koko ajan miettiä juoko tarpeeksi vettä ja onko syönyt riittävästi. Jos haluaa pitää alkoholiannokset tietyissä rajoissa ja edessä on pitkä ilta, tulee sekin vaikeus, että missä kohtaa iltaa haluaa annokset nauttia. Todella raskasta ja kuluttavaa miettiä koko ajan jotain annosmääriä laskea kuinka paljon voi vielä juoda. Jos en kävisi tapahtumissa ja eläisi opiskelijaelämää tuskin kyseessä olisi tällainen dilemma. Opiskelijalla on kuitenkin liikaa tapahtumia, joissa voi ottaa, joten juomiskertojen rajoittaminen menisi vain hankalaksi. Lisäksi paras tapa varmistaa, että ei juo liikaa on se, että ei juo ollenkaan.


Halusin puhua tästä asiasta nyt kun vappukin on jo mennyt, sillä varmasti joillakin on mennyt silloin ”yli” ja nyt harmittaa. Pystyn hyvin samaistumaan tuohon ikävään tunteeseen. Se kyllä menee ohi mutta tietysti sitä haluaa varmistaa, että ei juotuisi kokemaan sitä enää uudestaan. Jos kelailet tällaisia ajatuksia, suosittelen oikeasti kokeilemaan miten se muutos, että jättäisit alkoholin hetkeksi pois tulisi vaikuttamaan elämääsi. Aina alkoholia voi palata juomaan, ei se mihinkään katoa. Ennen kuin on antanut itselleen mahdollisuuden olla ilman alkoholia ei voi tietää kuinka positiivisesti se saattaakaan vaikuttaa omaan elämään. Kesä on onneksi ainakin opiskelijoille hyvä tauko pohtia omaa alkoholisuhdetta. Viimeisen vuoden aikana huomasin monien muiden asioiden olevan minulle tärkeämpiä kuin bilettämisen ja juomisen enkä enää elänyt vain seuraavaa bileiltaa varten. Kannattaa listata itselleen ylös positiiviset ja negatiiviset asiat ja jos negatiivisten asioiden lista on pidempi kuin positiivisten kannattaa asiaa oikeasti pohtia. Jos usein huomaa ajattelevansa, että kunpa ei olisi juonut ollenkaan kannattaa asialle tehdä jotain.


Olen siis vaiheittain tehnyt tätä muutosta enkä ole missään vaiheessa tehnyt mitään ilmoitusta esimerkiksi ystävilleni, että olen tällaisen päätöksen tehnyt. Kyllähän he sen ovat jossain kohtaa kuitenkin huomanneet mutta ovat suhtautuneet todella hyvin eivätkä ole pitäneet sitä minään kummallisena asiana. Varsinkaan kun alussa en tiennyt millainen suhteeni alkoholiin tulee edes olemaan en kokenut tarvetta alkaa ilmoitella siitä mitään eikä siitä pitäisikään, jos ei koe sitä tarpeelliseksi. Yhden ystäväni kanssa olemme kyllä asiasta yhdessä keskustelleet, sillä alkoholinkäytön vähentäminen ja lopettaminen pyöri molempien mielessä. Olen myös huomannut, että eivät ystävänikään ole enää niin innostuneita sellaisesta biletyksestä mitä se opiskeluiden alkupuolella oli, joten se varmasti myös vaikuttaa siihen, että nykyään on helpompaa olla selvinpäin.


Kuluneen vuoden aikana olen niin sanotusti ”päässyt yli” alkoholista enkä koe enää sellaista luopumisen tuskaa mitä olisi ollut varmasti enemmän, jos olisin päättänyt lopettaa juomisen, vaikka fuksivuoden aikana. Tiedän myös sen, että humalahakuinen juominen ei vain ole vaihtoehto eikä se sovi minulle (jos sen nyt ylipäätään voi varsinaisesti sanoa sopivan kenellekään). Kun viime vuonna kuuntelin aiheeseen liittyviä podcasteja, ajattelin vielä, etten missään nimessä haluaisi lopettaa alkoholinkäyttöä kokonaan ainakaan tässä iässä. Ajatukset ovat kuitenkin muuttuneet paljon matkan varrella.


Tämä kuluneen vuoden muutos on kuitenkin osoittanut, että pystyn kyllä nauttimaan alkoholia kohtuudella, kunhan unohdan humalahakuisen juomisen kokonaan. Tästä huolimatta koen silti, että en enää halua käyttää alkoholia. En olisi tätäkään uskonut vielä vuosi sitten, vaikka jo silloin tiesinkin, etten halua kokea enää yhtäkään krapulaa. Olen kuunnellut viime aikoina Annie Gracen selvinpäin -kirjaa, joka entisestään vahvisti ajatuksiani siitä, että haluan pärjätä ilman alkoholia. Kyllä vaan se vaikuttaa paljon, kun oikeasti myöntää itselleen ne alkoholiin liittyvät faktat ja sen kuinka haitallista se on omalla kropalle ja mielenterveydelle.


Olen listannut aiempaan kirjoitukseeni mitä positiivisia vaikutuksia alkoholinkäytön vähentämiseen on liittynyt, joten se kannattaa käydä lukemassa, jos kiinnostaa. Yhdessä aiemmassa postauksessa kerron myös, miten ylipäätään onnistuin vähentämään alkoholinkäyttöäni.


Vappu selvinpäin

Tämä oli minulle ensimmäinen oikea vappu, jos ei lasketa etävappuja, joten jonkinlaisia odotuksia vappuun tuli liitettyä. Vanhemmat opiskelijat ovat sitä paljon hehkuttaneet ja vappuhan on tunnetusti se opiskelijan tärkein juhla. Muistan jopa aiemmin miettineeni, että pitäisikö minun kuitenkin juoda edes vähän, että saisin tästä odotetusta vapusta kaiken irti. Nykyään ei edes tee mieli juoda mutta silti sitä käy tällaisia ajatuksia läpi koska alkoholi liitetään biletykseen ja hauskanpitoon niin vahvasti. Tiedostan kuitenkin sen, että alkoholi ei toisi iltaan loppujen lopuksi kuin muutaman vähän hilpeämmän tunnin lisää. Ja jos joskus ei ole hauskaa en myöskään halua alkaa pakottaa sitä alkoholin avulla. Miksi kävisin jossain tapahtumassa, joka on jo lähtökohtaisesti mielestäni niin tylsä, että se vaatii alkoholia? Tällaisilla ajatuksilla muistutan itseäni, jos alan kyseenalaistaa valintojani.


Vapun ajan tapahtumista löytyi ainakin oman kokemukseni mukaan tavallista enemmän sellaisia tapahtumia, jotka eivät pyöri alkoholin ympärillä. Tällaiset tapahtumat ovat itselleni mieluisimpia. On oikeasti jotain tekemistä ja aktiviteettia, joka ei rakennu alkoholin varaan. Vuoden muina aikoina tällaisia tapahtumia on vähemmän tai sitten niistä ei innostuta niin paljoa. Tietysti vapun aikaan tapahtumia ylipäätään on enemmän, jolloin joukkoon mahtuu paljo erilaisia tapahtumia.

Vapun tapahtumissa ihanaa on se, että niitä on myös päiväsaikaan tai ne alkavat aiemmin illalla mitä normaalisti. Ei ole unirytmi aivan niin pahasti sekaisin kaiken aikaa. Varsinkaan kun eivät kouluhommat vapuksi mihinkään katoa, on mukavampaa, että ihan jokainen ilta ei veny aamuyöhön. Olen kirjoittanut tekstiä opiskelijakulttuurista ja alkoholista ja julkaisen sen toivottavasti lähiaikoina, joten en tässä viitsinyt lähteä asiaa käsittelemään sen kummemmin.


Miten tästä eteenpäin?

En usko, että tulen enää juomaan alkoholia. En osaa kuvitella mikä olisi riittävän hyvä syy juomiseen. Nykyään kun ei juo enää vain autopilotilla ja jokainen alkoholiannos on tietoinen valinta, täytyy se jotenkin perustella itselleen, että miksi juo. Kaikki syyt mitä keksin ovat kuitenkin huonoja. Muiden mieliksi juominen ei ole riittävän hyvä syy juoda alkoholia ja vaikuttaa negatiivisesti omaan hyvinvointiin. Alkoholin avulla rentoutuminen ei myöskään ole järkevä syy, sillä haluan oppia rentoutumaan muilla tavoin enkä tukeutua alkoholiin, joka ei loppujen lopuksi jätä yhtään sen rennompaa fiilistä seuraavasta aamusta eteenpäin ja tuhoaa lisäksi yöunetkin. En halua muuttaa itseäni sosiaalisemmaksi alkoholin avulla vaan kehittää itseäni sen verran, kun jaksan ja hyväksyä itseni sellaisena kuin olen. Haluan oppia pitämään hauskaa ilman alkoholia ja löytää elämääni sellaisia asioita, jotka tekevät arjestani tasaisen mukavaa ilman, että alkoholi sotkee sitä.

Kun ei juo enää vain autopilotilla ja jokainen alkoholiannos on tietoinen valinta, täytyy se jotenkin perustella itselleen, että miksi juo

En myöskään halua ajatella, että joisin alkoholia joissakin erityisissä tilanteissa tai saavutusten yhteydessä. Tuntuisi jotenkin typerältä palkita itseään alkoholilla, kun on saavuttanut jotain itselleen tärkeää. Jos joisin tietyissä tilanteissa, vahvistaisin vain itselleni käsitystä, että alkoholi täydentää tärkeät hetket.


Vapautunut aika ja uusien ajattelutapojen omaksuminen ovat saaneet pohtimaan enemmän minkälaisia asioita sitä elämäänsä haluaa ja minkä asioiden tekemisestä oikeasti nauttii. Silloin kun oli vielä se nollausväline alkoholi ei tällaisia asioita tullut oikeastaan pohdittua. Lisäksi kun opinnot ovat jo yli puolen välin olen myös tajunnut, että en halua heittää loppua opiskeluaikaani hukkaan kärsimällä pahasta olosta ja ahdistuksesta.


Kulunut vuosi on siis kaiken kaikkeaan ollut ehdottomasti positiivinen kokemus. Paljon on menty eteenpäin myös elämän muilla osa-alueilla, kun alkoholi ei ole rajoittanut jaksamista. Mukaan on mahtunut myös epäilyn hetkiä ja aluksi alkoholista kieltäytyminen jännitti mutta nyt se tuntuu jo aika normaalilta asialta. Ehkä seuraava vuosi mennäänkin jo kokonaan ilman alkoholia.