FOMA -fear of missing alcohol

Updated: Mar 17




Miksi ajatus siitä, että joutuisikin juhlimaan selvinpäin kuulosti joskus todella ikävältä? Aina piti varmistua siitä, että juotavaa on mieluummin liikaa kuin liian vähän. Ainakin omalla kohdallani parempi olisi kyllä ollut toisinpäin. Usein kuulee ihmisten panikoivan siitä, että ehditäänkö Alkoon varmasti ennen kuin se menee kiinni tai jos tulee spontaanisti jotain meno illaksi, stressataan saako sitä alkoholia vielä jostain. Koska ilman sitähän ei kannata lähteä minnekään. Itsekin ostin joskus lonkeroita etukäteen kaappiin tällaisten tilanteiden varalta.


FOMA

FOMA (fear of missing out alcohol) eli alkoholin missaamisen pelko on tuttua, varsinkin jos on päättänyt lopettaa alkoholinkäytön. Tämä kyseinen pelko on itsellenikin hyvin tuttu. Kun aloin harkita alkoholin käytön vähentämistä tai lopettamista, jonkin aikaa ilman alkoholia oleminen oli helppoa ja siitä oli todella hyvä fiilis. Jossakin kohtaa mieleeni alkoi kuitenkin hiipiä ajatus siitä, jäisinkö jostain paitsi, jos en enää joisikaan alkoholia?


Yleisenä kyseenalaistuskeinona jonkun juomattomuudelle on lausahdus siitä, että kerran sitä vain eletään ja ollaan nuoria ja että ei sitä sitten vanhempana enää huvita juoda. Aloin miettiä oliko näissä väitteissä sittenkin jotain perää. Jos joskus halusin juoda alkoholia niin nyt olisi sen aika, sillä kerran sitä vain opiskelijoita ollaan.


Onko alkoholiton elämä tylsää?

Hauskanpitoon ja varsinkin biletykseen liitetään usein alkoholi. Varmasti useampi alkoholinkäytön lopettamista harkinnut osaa samaistua pelkoon siitä muuttuuko oma elämä tylsäksi, jos ei juo enää alkoholia. Tämä on mielestäni todella ikävää sillä se kertoo siitä, että bileisiin ei voisi muka osallistua, jos ei juo alkoholia. Itsekin olen aikaisemmin useasti miettinyt, että haluaisin jättää alkoholin mutta samalla en ole ollut varma haluanko vielä lopettaa bileissä käymistä.


Olen myös pelännyt, etäännynkö kavereistani ja koenko oloni ulkopuoliseksi, jos en olekaan enää jakamassa yhteisiä kännimuistoja. Mitä käy opiskelijatapahtumille ja opiskelijaelämälle? Kadunko joskus vanhempana sitä, että en ole ottanut nuoruudestani ja opiskelijaelämästä kaikkea irti?

Asioiden ei kuitenkaan tarvitse olla niin, että joko juodaan alkoholia ja käydään bileissä tai ollaan selvinpäin ja pysytään kotona. Jos ympärillä näkisi enemmän selvinpäin juhlijoita eivät ajatukset varmasti olisi tällaisia mutta sitä voi itse omalla osallaan edistää asenteiden muutoksia osallistumalla juhliin selvinpäin ja pitämällä hauskaa. Ja usko pois se muuttuu helpommaksi vaikka ensimmäisillä kerroilla tuntuisikin vähän hassulta.


Olenko tarpeeksi sosiaalinen ja hauska ilman alkoholia?

Veikkaan, että todella moni on käyttänyt alkoholia ollakseen sosiaalisempi. Itse olen tehnyt niin ja olen kuullut myös joiltakin kavereiltani saman tunnustuksen. Varsinkin nuorempana koin tarvitsevani alkoholia ollakseni sosiaalinen jossakin isommassa porukassa, sillä koin muuten olevani aika ujo. Aloittaessani opiskelut olin jo itsevarmempi ja vaikka kaikki uudet jutut jännittivätkin hieman koin silti olevani sosiaalinen ja uusiin ihmisiin tutustuminen oli helppoa. Jossain kohtaa sitten kuitenkin aloin taas aina terästää sosiaalisuuttani hieman alkoholilla.


Olen nykyään parisuhteessa, joten ehkä sekin vaikuttaa siihen miksi en koe enää tarvitsevani alkoholia ollakseni sosiaalinen enkä muutenkaan ota siitä enää paineita. Koen, että sinkkuaikoinani vaadin ehdottomasti itseltäni enemmän sosiaalisuutta ja yritin tutustua ahkerammin uusiin ihmisiin. Nyt asiat ovat toisin ja koen, että voin olla oma itseni ja olen juuri niin sosiaalinen kuin milloinkin satun olemaan. Sitä paitsi olen huomannut, että aikani ei edes riittäisi nykyistä useampien ihmissuhteiden ylläpitoon, joten miksi yrittäisin väkisin olla sosiaalisempi. Mieluummin panostan kunnolla jo olemassa oleviin ihmissuhteisiini.


Sosiaalisuutta voi sitä paitsi opetella. Aluksi uusien ihmisten kanssa jutteleminen selvinpäin saattaa tuntua epämukavalta mutta se kyllä helpottuu ajan kanssa. Vaikka aiemmin sanoinkin, etten enää koe tarvetta olla väkisin niin sosiaalinen olen kuitenkin pyrkinyt kehittämään itseäni ja opettelemaan sosiaalisuutta selvinpäin. Tarkoitan vain nimenomaan sitä, että en pakota itseäni olemaan toisenlainen väkisin alkoholin avulla.


Miten päästä eroon FOMA:sta?

Toisinaan olen myös pelännyt osaanko heittäytyä ja irrotella tarpeeksi, jos en juo alkoholia? Harmittaako kavereitani, jos meillä ei olekaan enää mitään ”sekoilua” tai haluavatko muutkaan enää irrotella seurassani, jos olen selvinpäin.


Viimeistän seuraavana aamuna on ainakin iloinen ja hyvä fiilis, siitä että ei juonut alkoholia edellisenä iltana. Muina hetkinä kehottaisin miettimään niitä syitä miksi päätti olla juomatta ylipäätään tai vaikka jonakin yksittäisenä iltana. Itse yritän yleensä miettiä sitä, että olemalla selvinpäin saan tavallaan kaiken, vaikka missaankin sen lyhyen hetken nousuhumalasta. Olen mukana bileissä, minulla on kivaa ja seuraavana päivänä jaksan tehdä asioita enkä joudu potemaan morkkista sängyn pohjalla.


Kaikista näistä mainituista peloista huolimatta olen kuitenkin toistuvasti tehnyt sen valinnan, että en enää juo ollenkaan tai jos juon en tee sitä humalahakuisesti. Tarkastellessani asioita kokonaisvaltaisesti ja laajemmasta perspektiivistä olen tullut siihen tulokseen, että näin on kuitenkin parempi.Teen itselleni arjesta mieluummin mukavaa kokonaisvaltaisemmin kuin elän odottaen aina seuraavia bileitä. Kaikille alkoholia käyttäville tilanne ei varmasti ole sellainen, mutta itselläni se ehkä meni vähän siihen, että odotin aina seuraavia bileitä ja muuten arjessa olin melko väsynyt. Nyt jaksan käydä myös bilettämässä ja selvinpäin oleminen sopii yhteen muun elämän kanssa huomattavasti paremmin!